Erilaiset esiintymiset ovat olennainen osa orkesterien jokavuotista toimintaa. Keikkojen saaminen omalle orkesterille voi osoittautua toisinaan haasteelliseksi. Uusien esiintymismahdollisuuksien järjestäminen edellyttää orkesterin toimijoilta omaa aktiivisuutta ja rohkaistunutta yhteistyömieltä. Tässä jutussa jaamme hyväksi havaittuja ja innostavia huomioita keikkojen järjestämisestä kolmelta eri taholta. Vastaamassa ovat Hanna-Mari Lehtonen ja Minna Kajander Riihimäen
musiikkiopistosta, Anu Pihl Pirkanmaan musiikkiopistosta sekä Anne Kankare Kotkan ja Haminan nuoriso-orkesterista.
Näy ja kuulu eri tavoin
Oman orkesterin olemassaolo on sen kapellimestarille, soittajille ja muille bändin parissa toimiville selviö. On kuitenkin ratkaisevaa tehdä orkesterin toiminta näkyväksi myös ulkopuolisille. “Tärkeää on yleinen tietoisuus ja näkyvyys siitä, että paikkakunnalla onorkesteri. Monesti itselle oma olemassaolo on itsestäänselvyys, mutta usein tietoisuus ei yllä oman kuplan ulkopuolelle.
Tärkeintä on näkyä ja kuulua monipuolisesti sekä somessa että livenä”, Hanna-Mari Lehtonen ja Minna Kajander muistuttavat ja jatkavat: “Jos ei ole vielä kauheasti kokemusta keikkailusta tai paljon keikkamyyntiä, niin avoimet harjoitukset voivat myös olla hyvä ja halpa tapa saada yleisö tietoiseksi orkesterista. Samalla harjoitus voi toimia loistavana rekrytointikanavana. ”Aikaisempaa tärkeämmässä roolissa on nykyään orkesterin näkyvyys sosiaalisessa mediassa. Kotkan ja Haminan nuoriso-orkesterin kohdalla on
huomattu, että somen kautta saatu huomio on nykyään tuonut enemmän esiintymisiä muuhun markkinointiin verrattuna. Sosiaalisen median palveluihin tuotettavan materiaalin tekemisessä kannattaa panostaa laatuun. “Hyvin kuvatut videot toimivat orkesterin käyntikorttina”, Anne Kankare kertoo. Sosiaalisen median lisäksi voi hyödyntää perinteisempiäkin keinoja. Lehtonen ja Kajander
kannustavat, että esimerkiksi oman konsertin käsiohjelmaan voi laittaa tiedon, mistä orkesterin voi tilata keikalle. Nuoriso-orkesterien kohdalla Anu Pihl on huomannut, että “nuoriso” sanana herättää positiivista kiinnostusta tilaajissa ja yleisössä. Nuoriso-orkesterin esiintyessä ihmiset tietävät, että raha menee nuorten harrastamisen edistämiseksi.
Kontaktit kunniaan!
Orkesterin kontaktit paikallisten kulttuuripuolen toimijoiden, yritysten ja oppilaitosten välillä ovat tärkeässä roolissa. Erityisesti orkesterin taiteellisen johdon ja hallintopuolen omat verkostot tuovat keikkoja orkesterille tai ainakin mahdollistavat niitä. “Omilla kontakteilla on suuri arvo. Mielestäni on tärkeää pitää kontaktit ja luodut suhteet kulttuurin parissa toimiviin henkilöihin lämpiminä. Hyvä vuorovaikutus puolin ja toisin takaa sen, ettei meitä unohdeta ja voimme tarjota osaamistamme”, Kankare valaisee. Kajander on samoilla linjoilla: omat kontaktit ovat todella tärkeitä, sillä keikat eivät tule tyhjiöstä. Pitää olla itse aktiivinen. Hyvänä esimerkkinä tästä aktiivisuudesta toimii Riihimäellä toteutettu yhteistyö Riihimäen Pienen Lelukaupan kanssa. Helposti pääsee alkuun sillä, että katsoo ympärilleen: onko paikkakunnalla lähiympäristössä toimijoita yhteisiin pikku tapahtumiin? Riihimäellä on ollut oikein onnistunutta
toimintaa kirjaston kanssa ja idearikkainta yhteistyö on ollut Riihimäen Pienen Lelukaupan kanssa. “Minä sinne kävelin sisään, esittelin itseni ja kysyin että kiinnostaisko tehdä yhdessä jotain pöhköä!”, muistelee Lehtonen syksyä 2022. “Lelukaupan kanssa on tehty monipuolisia, musiikkiopiston näkyvyyttä edistäviä juttuja matalan kynnyksen keikoista isoon joulukonserttiin.” Orkesterilaisten sukulaisuussuhteet saattavat poikia yllättäviä keikkoja ja siksi kannattaa vain rohkeasti tarjota orkesteria esiintymään. Nuoriso-orkesteripuolella Pihl kertoo, että soittajien vanhemmilla voi olla kontakteja yrityksiin ja heidän kauttaan orkesterille voi saada keikkaa yritysten omiin juhliin ja tapahtumiin. “Valmiisiin tapahtumiin on hyvä markkinoida esiintymisiä näkyville paikoille”, Lehtonen
mainitsee. On tärkeää muistaa, että keikkamarkkinointia voi tehdä kuka vain ja kapellimestari voi innostaa soittajia aktivoitumaan osaltaan keikkamarkkinoinnin puolesta. Lehtonen kertoo musiikkiopiston orkesterin opettajana, että on hyvä
muistuttaa myös omaa esimiestä orkesterin mahdollisuuksista hoitaa keikkoja. Reilun pelin hengessä Riihimäeltä lisätään vielä, että paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa on hyvä yhdessä sopia tai ainakin tiedottaa muita omista hinnoittelukäytännöistä.
Aina valmiina
Orkesterilla kannattaa olla tiettyjä asioita valmiina, jos yllättävä keikkatarjous osuukin kohdalle. Nopean toteutuksen keikkailua varten kannattaa koota orkesterille tai sen pienemmälle kokoonpanolle keikkamappi. Keikkamappiin voi sisällyttää valmiiksi parisenkymmentä kappaletta, joilla voi lähteä keikalle koska tahansa, toteaa Lehtonen. Keikkamapin osasiksi voi rakentaa pienempiä settejä eri tyylilajeista. Keikalle ei ole välttämätöntä lähteä aina koko orkesterin voimin, vaan mahdollisuuksien mukaan voi koota esimerkiksi vaski-/puupuhallinkvintetin tai muita pienkokoonpanoja. “Pirkanmaan Puhaltajilla toimii erillinen keikkaryhmä, joka hoitaa keikkatilaukset”, kertoo Pihl. Keikan tilaaja ei välttämättä tänä päivänä tiedä, millaista musiikkia puhallinorkesteri pystyy
tarjoamaan tai tilaaja ei osaa tarkalleen sanoa, mitä orkesterilta halutaan kuulla. “Tästä syystä kannattaa tarjota tutustuttavaksi ennakkoon muutamia erilaisia biisejä, joista keikan tilaaja voi miettiä, minkä tyylistä musiikkia tilaisuuteensa haluaa”, Pihl jatkaa. Keikkatilauksia ei kannata jäädä pelkästään odottelemaan. Orkesteri voi rohkaistua ja lähteä toteuttamaan itse matalan kynnyksen
esiintymisiä. “On myös säännöllisin väliajoin tärkeää jalkautua ja tehdä hyväntekeväisyyskeikkoja mm. hoitolaitoksiin ja sellaisiin yksiköihin, missä yleisö ei enää omin voimin pääse liikkeelle konsertteihin”, Kankare toteaa. Näiden esiintymisten kautta saattaa tulla uusia tilauskeikkoja.
Teksti julkaistu alunperin Puhallinmusiikki.fi -lehdessä 1/24, teksti Soila Takanen ja Lassi Takanen