Loppuraportti on nyt valmiina, lataa se täältä (pdf-dokumentti)
Materiaalit on kerätty Kippariklinikka 1 -hankkeella, jota ovat toteuttaneet Riihimäen musiikkiopisto (hallinnoija), Keravan musiikkiopisto ja Sibelius-opisto, rahoittajana Opetushallitus. Yhteistyössä mukana Suomen Puhallinorkesteriliitto.
Suunnitelma
Harjoituksen kulusta on hyvä tehdä ainakin karkea suunnitelma. Vaikka suunnitelma ei pitäisikään, niin olemassa oleva suunnitelma antaa tukea ja turvaa ohjaajalle yllättävissä tilanteissa.
Suunnitelman on hyvä pitää sisällään esimerkiksi harjoituksen tauotukset ja soitettavat kappaleet. On myös hyvä miettiä etukäteen, mitä muut tekevät sillä aikaa, kun joku sektio harjoittelee.
Orkesteritoiminnan alusta alkaen on hyvä luoda harjoitukseen rutiini. Kun oppilaat tietävät mitä tapahtuu, niin se luo turvaa, ennakoitavuutta ja sujuvuutta harjoituksen kulkuun. Uusien oppilaiden on tällöin myös helpompi päästä joukkoon mukaan.
Tullessaan uuteen paikkaan, ihminen tarkistaa, onko uusi paikka turvallinen. Orkesterille ei usein ole tarjolla optimaaleja tiloja, mutta itse voit johtajana vaikuttaa siihen miten orkesterilaiset tilan kokevat.
Esimerkiksi:
Tule itse paikalle ennen orkesteriharjoitusta ja pyydä soittajia tulemaan hieman ennen, jotta voitte yhdessä järjestellä tilat. (Samalla voi jutella ja tutustua muutenkin soittajiin) Harjoituksen jälkeen palauttakaa yhdessä sali alkutilanteeseen.
Vaihda joskus harjoituspaikkaa, jotta ryhmäsi kokee uuden tilan haltuunoton hankaluuden. Voit myös järjestää tutun tilan toiseen muotoon tai vaikka vaihtaa kokeiluluonteisesti soittajien paikkoja.
Hyödynnä tilassa olevia asioita oppitunnillasi. Koululuokan seinä on usein täynnä virikkeitä, pulpettien kanssa voi tehdä monenlaista, jumppasalin lattialla on pelikentän viivoja tai puolapuut. Konserttisalin katsomoa voi hyödyntää harjoituksissa. Kokeile erilaisia valaisuolosuhteita.
Nimenhuuto
Luo itseäsi ja orkesteriasi varten käytäntö, jolla tarkistat paikallaolijat. Esim. perinteinen nimenhuuto, puhu ääneen ketkä ovat poissa (ja että asiasta on sovittu) tai joku muu rutiini. Opit nimet ja soittajat oppivat toistensa nimet. Käytä puhuteltaessa ihmisten nimiä niin opit ne nopeammin ja oppilas kokee tulevansa kohdatuksi.
Tuntisuunnitelma
Käytä liitutaulua, fläppitaulua tms. apuvälineenä ja laita soittajille näkyviin mitä tunnilla on tarkoitus tehdä.
Ryhmäyttämis-/tutustumisharjoitus
Kun uusi orkesteri aloittaa, niin soittokavereihin tutustuminen on tärkeää. Tämä sitouttaa ja tekee oppimisympäristöstä turvallisen. Lisää vinkkejä Soittokavereihin tutustuminen -osiossa.
Kehon lämmittely
Lämmittelyssä olisi hyvä ottaa huomioon koko kehon lämmittäminen soittimen lisäksi. Alkuun voi tehdä esimerkiksi erilaisia venytyksiä, käsien ja hartioiden pyörittelyä sekä hengitysharjoituksia. Oppilaita voi osallistaa kysymällä, miten he yleensä soittotunnilla lämmittelevät ja hyödyntää niitä harjoituksia.
Päivän teema
Ota työn alla olevasta ohjelmistosta lämmittely ideoita. Niitä voi olla esimerkiksi erilaiset rytmit, asteikot ja soinnut.
Kysy ja vastaa harjoitus
Oppilas esittää kysymyksen soittamalla vieruskaverille. Kaveri vastaa soittamalla ja esittää tämän jälkeen kysymyksen seuraavalle. Näin jatketaan kaikki soittajat läpi.
Sekametelisoppa
Kaikki soittavat parin minuutin ajan haluamiaan asioita.
Asteikot
Perusasetuksillakin ovat aina hyvä lämmittelytapa. Asteikkoja voi varioida soittamalla niitä esimerkiksi eri rytmeistä, kaanonissa tai eri nyansseilla. Asteikon voi soittaa myös niin, että jokainen soittaa vuorollaan asteikosta yhden ääneen. Näin mennään kaikki soittajat läpi ja katsotaan, montako kertaa asteikko tulee soitettua.
Soitetaan ensin soivan B-duurin 5 ensimmäistä säveltä. Tämän jälkeen yksi soittajista valitsee näistä viidestä sävelestä yhden, jota alkaa soittaa. Muut yrittävät löytää yksitellen kyseisen sävelen ja liittyvät soittamaan. Näin mennään orkesteri läpi, kunnes kaikilla on sama sävel. (Harjoitusta voidaan helpottaa tai vaikeuttaa sävelten määrää muuttamalla)
Jokaiselle orkesterilaiselle annetaan oma soitettava sävel. Sävelet voivat olla puhtaita sointuja tai vaikka klusterereita. Kuunnellaan ja pohditaan, mitä äänimaisema tuo mieleen. Lisäksi voidaan soittaa äänimaailmaa eri dynamiikoilla tai rytmeillä. Miten äänimaisema muuttuu? (Tähän voidaan hyödyntää teemoja ja sointuja harjoittelun alla olevasta ohjelmistosta tai käyttää vaikka improvisoinnin harjoittelemiseen.)
Orkesterin ryhmäyttämisellä on pitkäkestoisia hyötyjä. Kun oppilaat tuntevat toisensa, niin se tukee heidän keskinäistä vuorovaikutusta, luottamusta ja viihtymistä. Tämä luo turvallisen oppimisympäristön ja rohkaisee kokeilemaan uusia asioita. Turvallinen ympäristön syntyminen vaatii aikaa ja tietoista kehittämistä (MLL).
Ryhmän järjestäminen erilaisilla tavoilla
Ryhmää voi pyytää järjestäytymään esimerkiksi jonoon, riviin, ryhmiin, ympyrään (seisten, istuen) erilaisilla tavoilla esimerkiksi aakkosjärjestys nimen mukaan tai kotikadun mukaan, pituusjärjestys, koulumatkan pituus, partituurijärjestys, kengän koko yms. Harjoituksesta voi tehdä haastavamman niin, että järjestäytymiseen ei saa käyttää puhetta. Ryhmältä voi kysellä lisää ideoita.
Nimipiiri
Jokainen kertoo vuorollaan oman nimen ja liittää siihen esimerkiksi taputuksen, liikkeen, tunteen, samalla (tai eri) kirjaimella alkavan esineen, asian, eläimen yms. nimen. Toistetaan ryhmänä. Mukaan voi ottaa myös sukunimen tai vaikka taiteilijanimen.
Yhteisten asioiden etsintää
Jokainen sanoo vuorollaan oman nimensä ja yhden asian josta pitää tai ei pidä. Samaa mieltä olevat nostavat tämän jälkeen käden ylös.
Aina ei tarvitse soittaa
Tehkää joskus yhdessä jotain muuta kuin soittamista. Tämä voisi toimia vaikkapa ylimääräisen harjoituksen tai leirin yhteydessä. (Hyvä tilanne on sekin, ettet itse ole paras tässä uudessa lajissa, vaan että erilaiset ihmiset pääsevät loistamaan.)
Oppilaiden osallistaminen lisää motivaatiota ja oppimista, sitouttaa, vastuuttaa ja antaa tunteen, että hän on tärkeä ja merkityksellinen (peda.net).
Mikä on mennyt hyvin:
Voit kysellä soittajilta arviota siitä miten harjoituksessa meni tai millainen hyvä harjoitus on. Esitä tarkentavia kysymyksiä sille, mitä kerrotaan.
Turvasatama
Joku biisi voi olla soittajille tärkeä. Sitä kannattaa silloin tällöin ottaa ohjelmaan välipalaksi. Tämä sopii myös silloin, jos harjoitus jostain syystä on ollut haastavampi. Näin harjoituksesta jää viimeiseksi hyvä mieli.
Vastuuta:
Kysy harjoituksessa soittajilta, kuinka jokin asia soitetaan. Käytä musiikkitermejä, joita lapset joutuvat miettimään ja selittämään itse omalla kielellään. Pienessä ryhmässä tai soitinsektiossa, esimerkiksi stemmaharjoituksissa, voisi kukin vuorollaan näyttää milloin lähdetään soittamaan.
Soittopaikkojen kierrätys
Yhteisen toimintakulttuurin luominen
Toiminnan alussa on hyvä kertoa, mitä soittajilta odotetaan esimerkiksi miten poissaoloista ilmoitetaan, kuinka aikaisin harjoitukseen olisi hyvä saapua, miten roudataan ennen ja jälkeen harjoituksen yms. Tästä on hyvä tiedottaa myös vanhempia.
Yhteisen kappaleen säveltäminen
Kirjoitetaan tarina niin, että jokainen jatkaa tarinaa aina yhdellä sanalla. Ohjaaja voi antaa tarinalle teemaan ja vaikka ensimmäisen lauseen. Voidaan myös lähteä ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Ohjaaja kirjoittaa tarinan muistiin.Sävelletään tarinaan kappale. Tarinasta voi poimia henkilöitä ja tapahtumia ja kysyä oppilailta, miltä tämä voisi kuulostaa. Voidaan käyttää myös vaihtoehtoisia soittotapoja. Ohjaaja tekee sävellyksestä nuotit.
Haasteet ja yhteiset tavoitteet
Pohtikaa yhdessä oppilaiden kanssa orkesterin tavotteita kuten esimerkiksi kilpailut, konsertit yms. Yhdessä voi keksiä myös haasteen esimerkiksi kuka harjoittelee eniten tai kappaleen soittaminen ulkoa.
Meditaatio
Pidä parin minuutin meditaatio. Laitetaan silmät kiinni ja kuunnellaan esim. Kellon tikitystä sekä keskitytään hengitykseen. Hengitystä voi rytmittää niin, että hengittää esimerkiksi 3s. Sisään ja 4s. Ulos. Aikaa voi soveltaa soittajien iän mukaan (pienillä on pienemmät keuhkot). Tärkeintä on, että uloshengitys on pidempi kuin sisäänhengitys.
Läsnäoloharjoitus
Istutaan hetki silmät kiinni. Yritetään kuunnella mahdollisimman tarkasti, minkälaisia ääniä ympäriltä kuuluu. Tämän jälkeen palautetaan ajatus kehoon. Keskitytään esimerkiksi siihen, miltä tuolilla istuminen tällä hetkellä tuntuu. Opettaja voi ohjata harjoitusta puhumalla tai harjoitus voidaan tehdä täydessä hiljaisuudessa.
Käytä valmiita läsnäolo-/meditaatioharjoituksia, joita löytyy esimerkiksi YouTubesta.
Laitetaan ryhmä liikkeelle.
Jokainen aloittaa vuorollaan jonkun liikkeen, jota muut matkivat.
Kunniakuja
Tehdään ryhmästä kuja. Jokainen kulkee vuorollaan kujan läpi ja muut hurraavat kulkijalle.
Muuta:
Palloharjoitus
Ohjaaja(t) heittelevät palloa ja aina kun pallo osuu käteen, soittajat soittavat yhden ääneen. Heittelijä voidaan valita myös orkesterista. Ääni voi olla mikä tahansa (aloittelijat) tai valitaan yhteinen. Tason mukaan voidaan valita useampia ääniä esim. Pallo osuu käteen soitetaan C, seinään E ja Lattiaan G.
Pallon sijasta voi käyttää myös käsimerkkejä esimerkiksi peukku soitetaan C ja koko kämmen soitetaan H.
Improvisaatiharjoitus
Harjoituksessa voidaan tehdä myös improvisaatioharjoitus etsimällä soittimesta vaihtoehtoisia soittotapoja. Tämä voi olla pelkällä suukappaleella soittaminen, koneiston naputtelu, pelkän ilman puhaltaminen yms. Harjoituksen voi tehdä jo vasta-alkavien kanssa ja se tutustuttaa oppilaat improvisaation maailmaan.
Jos yhteissoiton tärkeyttä pitäisi perustella:
Musiikki tekee hyvää aivoille. Se vaikuttaa positiivisesti aivojen terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja yksilökehitykseen (Duodecim 2023; 24). Soittaminen saattaa lisätä älykkyysosamäärää jopa 7:llä pisteellä (Mensa Norge)
Ryhmämusisointi auttaa ilmaisemaan omia tunteitaan, parantaa kommunikointia ja sosiaalista vuorovaikutusta (Duodecim 2023; 24)
Orkesterin osallistava oppimisympäristö luo pohjan elämänmittaiselle harrastukselle ja joillakin se saattaa vaikuttaa jopa ammatinvalintaa. Orkesteritoiminta luo yhteisöllisyyttä, lisää osallisuutta ja kulttuurillista moninaisuutta sekä vaikuttaa positiivisesti ympäristön kulttuurielämän. (Norges musikkorps forbund)
”Musiikki on kieli, joka yhdistää ihmisiä toisiinsa.” (Jari Sinkkonen)